syntymä!

Viime yönä noin kello 00:00 pintaan datailtiin kaikki rauhallisesti tässä olohuoneessa, telkkari molisee ja ilta on seesteinen. Yhtäkkiä parissa minuutissa kaikki muuttui: Raúl juoksi keittiöön ja tuli sieltä palavan jäätelökakun kanssa, ilmeisesti siinä oli 22 kynttilää. Joanna sääti stereoista soimaan espanjalaisen onnittelulaulun, ja kohta mä kuuntelenkin tätä duoa onnittelemassa mua vanhenemisesta laulun muodossa. Kaiken tän kakofonian keskellä mä sit seisoin liekehtivä jäätelö kourissani ja mietin mitä ihmettä tapahtuu. No, mä synnyin, tietenkin!

Mun synttärilahjat oli semmonen ihana kätevä viilennytysviuhka ja helvetin ruma lompakko, jossa on kuva härkätaistelijasta ja teksti "España". Ystävällisesti ilmoitin käyttäväni lompakkoa koko loppuajan Malagassa, ja tätä mahdollisuutta reaktiosta päätellen lahjojen antajat eivät olleet huomioineet. :D:D Ihanaa!

No, siinä sitten jäätelöt syötyämme ja kesäviinit (taas kerran...) juotuamme päätimme, että nyt pitää lähteä keskustaan pippaloihin. Oli tiistai-ilta, mutta keskiviikkona oli yleinen vapaapäivä koko Malagalla, joten bilemahdollisuudet olivat erinomaiset! Kello oli tosin tässä vaiheessa jo kaksi yöllä, mutta hälläkö väliä.

Taksi alle ja baariin nimeltänsä Urbano. Se oli ihan kahjo paikka, tarjoilijat olivat vähintään sekaisin päästään ja asiakkaat... no, sekaisin päästään, sananmukaisesti. :D Ymmärtämykseni taso ei monestakaan syystä ole täällä kovin korkea, mutta jossain vaiheessa ymmärsin sen, ettei baari juurikaan myy mitään muuta kuin shotteja, euron. Tulihan niitä muutama härpittyä, "ihan leikkimielellä ja seikkailumielellä".

Sieltä konkoiltiin sitten baariin numero 2. Sen nimeä en saa päähäni, mutta tarjoilu pelasi ilmeisesti sielläkin. Ihan älyttömät bileet, pelkkää tanssimista ja huutamista. Ja mitä jäi käteen? Kipeä tukka seuraavaksi päiväksi ja jonkun manoliton puhelinnumero. Saattaapa olla, etten ole soittelemassa. :D

Konkoiltiin baarin jälkeen sit tossa Malagan keskustassa, jonka ytimessä on kauniit marmoriset lattiat ja ne puhdistetaan öisin. Ilmeisesti minäkin olen ottanut osaa puhdistukseen, koska aamulla mun jalat oli nilkkoihin asti aivan mustat.

Niin ja tosiaan, hukkasin sitten kamerani. Sinne meni kaikki helvetin hyvät bilekuvat ja muut. En voi tajuta miten se on mahdollista, mutta näköjään on. Itseruoskintaan kyllästynyt Raúl lykkäs mulle tosin juuri kouraan sen vanhan kameran. Kuinka mukavaa! Mutta onhan tuo nyt perseestä hukata kameransa. Takaisinsaantimahdollisuuksia ei kuulemma ole, espanjalaiset vie kaiken irtaimiston ja pitävät sen. Kukapa ei!

Tänään sit nukuin iltaan saakka, kunnes lähdettiin katsomaan jotakin neitsyiden tai jeesuksen toista ilmestymistä, ei oikeen selvinny. Joku kulkue tuolla kuitenkin kulki ja jotakin isoa, suitsukkeelle haisevaa mööpeliä siellä kanniskeltiin.

Käytiin juomassa teetä teebaarissa, teteriassa nimeltänsä Haren. Periaatteessa kai jokseenkin järjetöntä juoda 30 asteen lämmössä mitään lämmintä, mutta eipä ainakaan tuu kylmä! Ekat viralliset tapaksetkin tuli sitten kiskottua naamaan jossain tapasmestassa. Hyvväähän se taas oli sekin! Ja nämä join ihan limpparin kanssa. Onneksi synttäri-illalta ei tullu kauheat tutinat. Ehkä tästä vanhentumisesta selvitään!

Nyt mun pitää alkaa kunnolla opiskelemaan espanjaa. Nää kaks aikoo kuulemma alkaa seuraamaan mun opintojen edistymistä :D ja tänäänki teteriassa Raúl kyseli multa verbien taivutuksia. En tiiä nousiko mulle hiki siitä stressistä vai tuliko se siitä tulikuumasta teestä. Ei ne ainakaan sulje toisiaan pois. No, ehkä huomenna rannalla maatessani voin tehdä asialle jotain. Mulla on jopa aurinkorasvaa suojakertoimella 40, joten voin opiskella vaikka koko päivän ahkerasti! Ja ajattelin myös virkata. Mitä nyt normaalit ihmiset tekee, jotka ei enää työskentele 100h viikossa.

Hiukset hulmuten avoautossa tänään radion mukana laulaessani mietin, että tänään oli hyvä päivä syntyä.

Nyt mä alan kattoon Shrekkiä!