Tyylilleni uskollisesti lähtiessähän ei mikään ois voinu mennä enemmän ei-putkeen. Totta kai piti krapula hankkia sunnuntaille - tuolle kuninkaalliselle päivälle, ku mun piti pakata.
Ku makasin sängyllä peitto naamalla, olin myöhästyny jo kahdesta junasta ja kuuntelin kaverin repeilyä mun säälittävyydelle jostain huoneen nurkasta, päätin ryhdistäytyä. Siinä vaiheessa ryömin etsimään mun puhelimen vessasta, 16:40. Okei, juna lähtee 17.30.... Eihän hätä oo tämännäköinen, tehtävä on helppo: heitä vaan kaikki tarpeellinen rinkkaan!
No ja minä poika heitän. Kaiken. Rinkkaan. Tässä vaiheessa Ennu saapuu hakeen mun kämpän avaimen ja mä pakotan sen odottamaan mua ja viemään mut asemalle autolla. Kauheaa säätöä, tilanne alkaa näyttää uhkaavalta. 17:15. No, ehdin mä vielä! Hyppään autoon kamppeineni ja ajetaan asemalle.
No, mitäs muutakaan asemalla voi huomata, ku että LOMPAKKO ON JÄÄNYT KOTIIN. :D:D
"Suomi voi paremmin ku et ole sen rajojen sisäpuolella", ilmoitti ystävällisesti toverini Sarianna puhelimessa, kun kerroin saapuvani kello 22 sijaan kello 03:10. Pitää hyvinkin paikkansa, varsinkin kun muistelen autoa ajan ja kuntoilukamoihin sonnustautuneen Ennun ilmeen, joka missasi bodypumpin meikäläisen söösäilyjen takia.
Onneksi sain lopulta ähellettyä itseni junaan jo peräti kello 20:30 - vain noin seitsemän tuntia suunniteltua myöhässä. Rai rai!
Tampereella juokseminen jatkui. Kello 9:30 lentokentälle menevä bussi ei tietenkään käy, koska minun täytyy ensin torkkuherättää itseäni vähintään puoli tuntia, mennä suihkuun ja keittää kahvit, vaikka olen herännyt vasta 08:50. Sitten tietenkin Alkon kautta juosten (:D) bussipysäkille, josta YLLÄTYS YLLÄTYS bussini on jo iloisesti ajanut huithelvettiin. Eiih.
(tässä vaiheessa lienee muuten hyvä mainita, etten ollut muistanut jotakuinkin koko aikana kertoa majoittajalleni Raúlille, että olen saapumassa Espanjaan maanantaina kello 15:30. Luonnollisesti minulla ei myöskään ollut hänen puhelinnumeroaan! Mutta sopivasti noin 10 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaani satuimme sattumalta pölähtämään facebookiin samaan aikaan ja ystävällisesti ilmoitin hänelle olevani kohta hoodeilla. Iloisuuden määrää on vaikea kääntää suomeksi :D:D)
No, lopen viimein sain itseni sählättyä Pirkkalan lentoasemalle ja lentokoneeseen saakka. Se jopa tapahtui yllättävänkin kivuttomasti! Totta kai luonnollisesti lentokone sitten tärisikin sen edestä, että sai jännäkakka housuissa miettiä, pitääkö sittenkin kerrata hätäuloskäyntien sijainnit koneesta. Onneksi nukahdin, ennen kuin pääsin mietinnöissäni toteutus-kohtaan. Tipahdin siis, mutta en koneen kanssa.
No niin, kappas, Terhi herää Espanjassa. Hienoa! No, ei muutako kamat kassiin, bussi alle ja nenä kohti Malagan keskustaa. Bussi liikkuu. Liikkuu. Liikkuu. Tuota, mun piti jäädä pois keskustassa, mut käsite "malagan keskusta" on aika iso. No, bussiasema? En mä tähän jää. Paskat. Ei hyvä tämä. Ajetaan vielä. Vielä. Puhelu Raúlille. "Jää bussiasemalle!" Tuota, ööh... Se meni jo noin 5min sitten. "Ai meni vai? Mä en edes tienny että bussit jatkaa siitä eteenpäin!" No, nytpä tiedät. Samoin minä. :D
Lopen viimein jäin randomisti bussista kadunvarteen ja jäin volisemaan siksi aikaa, että näinkin jo mustan avoauton kiitävän mua kohti. Ja kyllä, se oli mun kyyti. Mä en nykyisin enää missään kotteroissa nähkää matkusta! Siinäpä sitten tukka Malagan tuulessa pöllyten ajettiin suoraan Raúlin asunnolle, jossa ensimmäisenä sain kouraani ison lasillisen aikuisten kuperkeikkalimpparia. Tämä on hyvä!
Asunto on jaettu kristillisellä tasajaolla tällä hetkellä neljään. Nyt täällä rötvää meikä, puolalainen misu jonka nimen kirjoitusasua en lähde edes arvailemaan, Raúl ja karvainen, elämästä jo valmiiksi nauttiva fretti Lola.
Tän päivän päiväkirja kuuluis näin:
7.9.2010
Rakas päiväkirja.
Heräsin tänään ekaa kertaa kuukausiin vasta sitten, kun teki mieli herätä. Ensimmäisenä tunsin iloisen espanjalaistuulen vilvoittavana kasvoillani. Kun sain silmäni auki, eteeni tuotiin kuppi kahvia. Sitten menin El Pimpiin juomaan kesäviiniä. Sitten menin rannalle juomaan kesäviiniä. Sitten tulin takaisin majapaikkaan juomaan kesäviiniä. Huomenna on mun syntymäpäivä!
PS: Mä sain tänään espanjalaisen puhelinnumeron! Nyt mä tarvin ystäviä, joille voin soittaa siitä. Isompi homma, saakohan niitä hankittua samasta kaupasta mistä puheaikaa voi ladata? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti