Väsyttää aivan hirveästi. Kiire painaa koko ajan päälle, ja vähintään kerran päivässä pitää tehdä jollekin oharit. Olen siitä välillä pahoillani, en aina.
Nyt pitäis vielä ehtiä jossakin vaiheessa sitten salille. Helmikuussa tulee varmaan nautittua lihaksiston rääkkäämisestä enemmän, sillä silloin alkaa mun ajanhallinta. Viisi kuukautta, 9-16. Jotain täysin ennennäkemätöntä, jota olen tietoisesti vältellyt koko elämäni. (hankkiuduin journalistiopintoihin sen tähden, ettei minun tarvitsisi koskaan mätääntyä paikoillani koko päivää, orjallisesti aikataulutettuna) Mä kuitenkin luulen, että tää pallo jalassa ei ole niin painava kuin mikä tahansa muu. Tämäkin tilanne on seurailun alla!
.... anything you want.
Olen onnellinen nainen
en tee mitään
en katso telkkaria
en vuokraa videoita
en paiski hommia
en solmi tuttavuuksia
mulla on vain yksi ilme
se ei ole surullinen
eikä se ole iloinen
se vain jäi kasvoilleni eilen
enkä viitsinyt sitä enää muuttaa
en tee mitään
laitan luurini kiinni
en kaipaa rakkaitani
enkä toivo että joku minua kaipaisi
mulla on vain yksi huone
se ei ole kovin suuri
syön silloin kun tulee nälkä
yleensä aina samaa
ja juhlin liikaa jos mua huvittaa
pitkään se vei
vihdoin voin sanoa hei hei
ilman että jään miettimään
niitä jotka taakseni jää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti